Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkko nousee aina silloin tällöin keskustelun aiheeksi. Yleensä keskustelu lähtee siitä, että järjestäjiä on liikaa. Tästä on puhuttu paljon myös ammatillisen koulutuksen reformin yhteydessä.
Muutama vuosi sitten ajettiin koulutusta voimakkaasti suurempiin kokonaisuuksiin. Monet varmasti muistavat Opetus- ja kulttuuriministeriön asiasta laatimat vauhdituskirjeet. Niiden(kin) seurauksena järjestäjäverkko on muuttunut huomattavasti. Tällä hetkellä Suomessa on yhteensä 166 ammatillisen kulutuksen järjestäjää, joista 106:lla sekä perus- että lisäkoulutuksen järjestämislupa, 13:lla pelkkä peruskoulutuksen ja 47:llä vain lisäkoulutuksen järjestämislupa. Esimerkiksi vuonna 2006 ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjiä oli vielä 175. Lähes kolmennes järjestäjistä on siis hävinnyt kartalta - tyypillisesti fuusioiden kautta.
Osalla koulutuksen järjestäjistä on useampia oppilaitoksia - niin meilläkin vielä pari vuotta sitten, kun ammattiopisto ja aikuisopisto olivat erilliset oppilaitokset. Vuonna 2005 ammatillisia oppilaitoksia oli 331, vuonna 2015 enää 229 - eli toista sataa koulua on joko suljettu tai yhdistetty toiseen oppilaitokseen.
Käynnissä oleva reformi tulee varmasti sekin vaikuttamaan niin oppilaitosten kuin koulutuksen järjestäjien määrään - kuinka paljon, jää nähtäväksi. Varmaa on ainoastaan se, että määrä ei tule kasvamaan. Tähän samaan asiaan otti kantaa myös lauantain Turun Sanomat artikkelissaan. Sen verran artikkelin viestiä täytyy korjata, että Antti Virtasen lausunnot yhteistyöneuvotteluista Salon seudun koulutuskuntayhtymän ja Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän välillä ovat hänen omaa haaveajatteluaan. Minkäänlaisia yhteistyöneuvotteluja ei ole käynnissä - sellaisia on kyllä meille ehdotettu, mutta sekä valtuustomme että hallituksemme puheenjohtajat olivat sitä mieltä, että mitään syytä keskustelun jatkamiselle ei ole.