Miten viime viikolla saatu rahoituspäätös vaikuttaa arkeemme?

On itsestään selvää, että yli miljoona euroa suunniteltua pienemmät tulot tulevat vaikuttamaan vuoden vaihteen jälkeen jokapäiväiseen työhömme tavalla tai toisella. Vaikka kyse on vain muutamaa prosenttiyksikikköä pienemmästä määrärahasta, on summa kokonaisuudessaan niin suuri, että se edellyttää meiltä toimenpiteitä.

Jokaisella toimintamme osa-alueella tarvitaan tehostamistoimenpiteitä, jotta kustannukset saadaan painettua hyväksyttävälle tasolle. Lähiviikkojen aikana tarkastellaan kaikkia niitä mahdollisuuksia, joilla kyetään karsimaan kustannuksia. Joitan merkittäviä mahdollisuuksia on jo löydettykin kiinteistöjen kunnossapitoon, hankintoihin ja suunniteltuihin rekrytointeihin liittyen. Tammikuussa voimme jo varmastikin esittää konkreettisia toimenpiteitä.

Olennaista on toiminnan kehittäminen reformin tavoitteiden suuntaisesti. Erityisesti pedagogiikan alueella on tehty paljon suunnittelu- ja kehitystyötä, jonka tulosten toteuttaminen on nyt ensiarvoisen tärkeää. Toteuttamiseen tarvitaan meidän kaikkien panosta - erityisesti opettajien ja ohjaajien.

Vielä tärkeämpää kuin kustannusten kurissa pitäminen on tulovirran varmistaminen. Tulomme perustuvat siihen, että meillä on opiskelijoita, jotka suorittavat tutkintoja ja niiden osia sekä sijoittuvat työelämään. Alueen nuorisoikäluokan pienentyessä on käytettävä kaikki markkinointikeinot, jotta saamme opiskelijat innostumaan ammatillisista opinnoista. Nuoria ei riitä täyttämään kaikkia opiskelupaikkoja, joten katseet on käännettävä entistä enemmän myös aikuisväestön kouluttamiseen.

Markkinointitiimimme tekee parhaansa opiskelijahankinnan eteen, mutta se ei riitä. Oppilaitoksen houkuttelevuudessa on erittäin suuri rooli sen maineella. Maineen tekevät opiskelijamme ja heidän meistä somessa ja muualla antama kuva sekä henkilökuntamme suhtautuminen niin omaan työhönsä kuin opiskelijoihinkin. Positiivinen asenne on avainroolissa. Valitettavaa vain on, että negatiiviset uutiset ja viestit leviävät ja vaikuttavat paljon positiivisia nopeammin. Julkisuudessa on ollut viime aikoina huomattavan paljon negatiivista viestintää amisreformista - me voimme omilla puheillamme kääntää tuota viestiä positiivisemmaksi kertomalla siitä, mitä hyviä seurauksia reformista on.

Mitä reformi tarkoittaa opiskelijan näkökulmasta, kerrotaan OKM:n tuottamilla videoilla.

Haku koulutukseen https://www.youtube.com/watch?v=BxttggeCEqA&t=3s&list=PLiQUCEQZ2TgJ7VdIav757Y754B45_gBwk&index=5

Yksilölliset opinnot https://www.youtube.com/watch?v=JWiv2kTzGKk

Työpaikalla opiskelu https://www.youtube.com/watch?v=xzZ-7xlSwKQ

Tutkinto näytöllä https://www.youtube.com/watch?v=BhFFQ1Qd8KI

Ministeriön päätöksiä ensi vuodelle

Odotettu suoritepäätös OKM:stä saapui eilen. Sen jälkeen papereita on tutkittu suurennuslasilla ja pohdittu, mitä saatu informaatio loppujen lopuksi tarkoittaa.

Meidän osaltamme tilanne näyttää seuraavalta: Järjestämisluvan mukaisten 1889 opiskelijavuoden lisäksi haimme omaehtoiseen koulutukseen 103 opiskelijavuotta ja saimme 45; työvoimakoulutukseen haimme myös 103 opiskelijavuotta, niitä myönnettiin 80; maahanmuuttajakoulutukseen hakemuksemme oli 10 opiskelijavuotta, niistä saimme puolet; nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi haimme 9 opiskelijavuotta, jotka meille myönnettiin hakemuksenmme mukaisesti. Yhteensä saimme siis ensi vuodelle toteutettavaksi 2028 opiskelijavuotta.

Sen tiesimme jo etukäteen, että niukkuutta jaettaessa emme saa kaikkea, mitä pyydämme, mutta aivan tällaista lopputulosta emme odottaneet. Talousarvio ensi vuodelle on laadittu siten, että opiskelijavuosia olisi 2049 ja opiskelijavuoden keskihinta 9 448,00 euroa. OKM:n päätöksen mukainen opiskelijavuoden keskihinta on 9 014,56 euroa. Tämä tarkoittaa, että SSKKY:n valtionosuustulot ovat reilut 1,1 miljoonaa euroa alle sen, mitä talousarvioomme on suunniteltu

Saamamme yhteensä 18,3 miljoonan euron valtioniosuusrahoitus jakautuu kahteen osaan: 17,3 miljoonaa on opiskelijamäärään perustuvaa perusrahoitusta ja loput perustuu suorituksiin. Suoritusrahoituksen laskelmien lähtökohtana on, että ensi vuoden aikana ammattiopistossa toteutuu 834 tutkintoa. Tässä ja myöhemmin käynnistyvässä vaikuttavuusrahoituksessa on myös toivoa paremmasta tulevaisuudesta: kun pidämme tiukasti kiinni kaikista opiskelijoista, varmistamme, että opinnot etenevät, tutkinto tulee suoritettua ja opiskelijat työllistyvät, voimme jopa nostaa suoritus- ja vaikuttavuusrahoituksen kautta valtionosuustulojamme.

Tarvitaan jälleen kerran toimenpiteitä, joilla toiminta ja talous saadaan tasapainoon. Mitä ne ovat pohditaan lähiviikkoina - hyviä toteuttamiskelpoisa ajatuksia otetaan toki vastaan. Tarkoitus ei ole tehdä nopeita ja lyhytjänteisiä päätöksiä vaan tarkastella asioita pitemmälle tulevaisuuteen. Mitään suurempia päätöksiä ei ole tarkoitus tehdä ainakaan enää tämän vuoden puolella. Se on kuitenkin varmaa, että jokaisen panostusta ja sitoutumista edessä olevien uudistusten ja muutosten läpivientiin tarvitaan.

Aamun lehdessä oli vaihteeksi positiivisiakin uutisia. Lounais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen toimenpiteisiin on myönnetty kahden miljoonan euron valtionavustus. Tällä panostuksella ei valitettavasti juurikaan ole vaikutusta meidän tilanteeseemme. Pottia on jakamassa kymmenkunta organisaatiota, joten meidän osuudeksemme jää tästä noin 100 000 euroa, joka sekin jakautuu kahdelle vuodelle. Raha käytetään kasvavan meri-, auto- ja kaivoskoneteollisuuden sekä niiden alihankintaketjujen osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseen.

Pari muuttujaa

Kuntayhtymän valtuusto kokoontui eilen ja hyväksyi talousarviomme. Yleensä tämä tarkoittaa sitä, että suunnitelmat seuraavalle vuodelle ovat koossa suurien linjojen osalta ja päästään suunnittelemaan yksityiskohtia ja tulevan vuoden toteutusta.

Vaan toisin on tällä kertaa. Koulutuksen järjestäjille on myönnetty uudet järjestämisluvat, joissa on taattu tietty vähimmäisvolyymi toteutettavalle koulutukselle. Varsinais-Suomessa tuo määrä on yhteensä 11 771 opiskelijavuotta. Siitä meidän osuutemme on 1 889, eli 16%.


Minimiopiskelijavuodet eivät kuitenkaan kerro sitä, kuinka paljon koulutusta todellisuudessa tulevan vuoden aikana voimme toteuttaa. Koulutuksen määrästä päätetään erillisellä vuosittaisella suoritepäätöksellä, jonka tekee OKM valtion tulo- ja menoarviossa määritellyn määrärahan puitteessa.

Odotimme, että saisimme OKM:n lupauksen mukaisesti lokakuun lopulla ensi vuotta koskevan suoritepäätöksen. Sitä ei tullut. Sen sijaan tuli kirje, jossa kerrottiin vuoden 2018 suoritemäärät maakunnittain. Se osuus, joka ylittää vähimmäisopiskelijavuosimäärän annettiin koulutuksen järjestäjien jaettavaksi. Koulutuksen järjestäjiltä pyydettiin esitystä siitä, kuinka paljon ja millä perusteella heille tulee opiskelijavuosia myöntää. Lisäksi kirjeessä todettiin, että OKM priorisoi päätöksissään koulutuksen järjestäjien yhteisiä esityksiä. Jokainen koulutuksen järjestäjä laati siis oman esityksensä, mutta sen sisällöstä oli sovittava maakunnan muiden koulutuksen järjestäjien kanssa.

Niissä maakunnissa, joissa koulutuksen järjestäjiä on yksi, jakaminen on helppoa. Varsinais-Suomessa jakajia on toista kymmentä. Edessä oli siis melkoinen neuvottelusavotta, jolle aikaa oli varattu ruhtinaalliset kaksi viikkoa. Neuvottelua monimutkaisti se, että opiskelijavuodet oli jaettu viiteen eri kategoriaan: omaehtoinen koulutus, työvoimakoulutus, maahanmuuttajien ammatillinen koulutus, nuorisolle suunnattu omaehtoinen koulutus ja nuorisolle suunnattu työvoimakoulutus.

Kun keräsimme kaikkien maakunnan koulutuksen järjestäjien toiveet yhteen, oli lopputuloksena 2 012 opiskelijavuoden tarve - jaettavaa tosin oli vain 1 347 vuotta. Neuvotteluissa pääsimme kuitenkin lähes yhteisymmärrykseen siitä, miten niukkuutta jaetaan.  Turun kaupunki ja Turun AKK tosin ilmoittivat, etteivät tyydy yhteiseen ratkaisuun, vaan haluavat enemmän ja tekevät omat esityksensä ministeriölle.

Niinpä Varsinais-Suomesta lähtikin ministeriöön Novidan, Livian, SSKKY:n, Rasekon, Työtehoseuran TAOS:n, Turun konservatorion ja Turun kristillisen opiston yhteinen esitys, jossa opiskelijavuosia oli jätetty myös Turun Ammatti-Instituutille ja Turun AKK:lle. Nuo kaksi lähettivät oman esityksensä, jonka sisällöstä ei ole meille muille tihkunut mitään tietoa.

Koskaan aikaisemmin ei näin myöhäisessä vaiheessa vuotta ole ollut näin paljon avoimia asioita. Nyt voimme vain odottaa, miten ministeriö suhtautuu esityksiin ja niiden perusteluihin. Päätökset on luvattu perjantaina 8.12. - se on aikataulu, joka tuskin pitää. Valtakunnallisestikin tilanne on se, että jaossa on 15 000 opiskelijavuotta, mutta hakemuksia tuli kaikkiaan 28 000 opiskelijavuodesta. On siis mahdollista, jopa todennäköistä, että emme saa sitä, mitä olemme hakeneet. Se taas aiheuttaa sen, että pahimmassa tapauksessa kaikki ensi vuoden suunnitelmat menevät uusiksi.

Koulutuksen järjestämislupa muuttuu

Amisreformin myötä ammatillisen koulutuksen uusi lainsäädäntö tulee voimaan ensi vuoden alussa. Samalla kaikki vanhat ammatillisen koulutuksen järjestämsiluvat lakkautetaan. Uusista luvista on saatu OKM:n päätös tällä viikolla
.

SSKKY:n vanha lupa oli nimeltään ammatillisen koulutuksen järjestämislupa. Se antoi meille luvan järjestää ammatillista koulutusta hyvin laaja-alaisesti. Muutamia koulutusaloja, kuten liikunta ja esittävät taiteet oli luvasta rajattu pois.

Uusi lupadokumentti on nimeltään Ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämislupa. Kuten jo nimestä voi päätellä on luvan rakenne muuttunut. Nyt lupa on määritelty tutkintokohtaisesti. Käytännössä se tarkoittaa, että jos haluamme käynnistää koulutuksen johonkin uuteen tutkintoon, on sille haettava lupa erikseen. Järjestelmä on siis tältä osin jäykistynyt, mutta toisaalta tilanne on hyvin yksiselitteinen.

Uusi lupa sallii meidän jatkaa kaikkia niitä koulutuksia, joita olemme tähänkin asti toteuttaneet. Tämän lisäksi olemme anoneet ja  saaneet luvan ajoneuvoalan ammattitutkinnon, maalarin ammattitutkinnon, pintakäsittelyalan ammattitutkinnon, ravintolan asiakaspalvelun ammattitutkinnon, tekstiili- ja muotialan ammattitutkinnon sekä vanhustyön ammattitutkinnon toteuttamiseen. Sen sijaan hakemustamme tuotekehitystyön erikoisammattitutkinnon ja kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnon toteuttamiseen ei myönnetty.

Valtionosuusrahoitteisen ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen lisäksi meille myönnettiin lupa  toteuttaa näitä samoja koulutuksia työvoimakoulutuksena. Saimme myös luvan laajennettuun oppisopimuskoulutustehtävään, eli voimme edelleenkin järjestää oppisopimuskoulutusta myös sellaisiin tutkintoihin, joihin tietopuolinen opetus ostetaan toisilta koulutuksen järjestäjiltä.

Luvan mukaisesti saamme järjestää suomenkileistä koulutusta ensisijaisesti jäsenkuntiemme alueella, mutta tarvittaessa myös muualla Suomessa, ei kuitenkaan Ahvenanmaalla.

Lupaan sisältyy lupaus meille myönnettävien opiskelijavuosien vähimmäismäärästä, se on 1889. Jatkossa opiskelijavuosimäärä päätetään vuosittaisen rahoituspäätöksen yhteydessä, mutta tuon rajan alle se ei tule painumaan. Määrä ei sisällä työvoimakoulutuksen opiskelijavuosia - niistä tehdään vuosittain erillinen päätös. Hakemuksessamme esitimme hieman suurempaa vähimmäismäärää, mutta siihen miniteriö ei suostunut.

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan?

Keskustelu tuevaisuuden ammattilaisten osaamistarpeista on jo pitkään pyörinyt geneeristen työelämätaitojen ympärillä. Siinä mielessä keskustelu on oikean suuntaista, että nykyihmisille  - ei ainoastaan nuorille vaan myös aikuisille - työelämän perussäännöt eivät ole itsestään selviä.

AMKE:n järjestämässä osaajia vientiteollisuuteen -seminaarissa käytiin laajaa keskustelua siitä, millainen on tämän päivän ja tulevaisuuden osaajaprofiili. Näissäkin puheenvuoroissa toistuivat samat teemat kuin niin monessa muussakin keskustelussa. Positiivista oli se, että nyt myös ammattitaito nostettiin vahvasti esille.

Kemiran edustajan puheenvuorossa tärkeimmäksi asiaksi nostettiin asenne työntekoa kohtaan: oman elämän hallinta, työelämätaidot, oma-aloitteisuus, terve nöyryys, työkyky ja positiivisuus ovat tässä yhteydessä avainsanoja. Varsin selväksi tuli kuitenkin se, että ammattitaitoakin kaivataan, vieläpä monipuoista sellaista. Puheenvuorossa peräänkuulutettiin ymmärrystä ja ihmettelyä sen suhteen, mitä on tekemässä; ongelmanratkaisukykyä, joka kumpuaa ammattiosaamisesta; työkalujen käyttötaitoa; ja käsillä tekemisen taitoa.

Metsäteollisuus jakoi osaamisen kolmeen yhtä tärkeän osa-alueeseen: työelämätaidot, ammattiosaaminen ja työkyvystä huolehtiminen. Vuorovaikutus, ympäristö, teknologiat, metsänkasvatus, raaka-aineet, yrittäjyys, asiakasosaaminen, monialaisuus, tutkimus- ja kehittämisosaaminen sekä työturvallisuus ja työkyvyn ylläpitäminen olivat tämän puheenvuoron keskeinen viesti.

Monipuolinen osaaminen yhdistettynä työelämätaitoihin, lujaan ammattitaitoon ja työkyvystä huolehtimiseen ovat ainakin tämän seminaarin perusteella ne tukijalat, jolla tulevaisuuden työelämässä menestyminen rakennetaan.

Uutta koulutuksen järjestämislupaa odotellessa

Kesän aikana kaikki ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat pohtineet, millaista ammatillista koulutusta ne aikovat tulevaisuudessa järjestää. Syynä tälle on ollut se, että osana ammatillisen koulutuksen reformia Opetus- ja kulttuuriministeriö uusii koulutuksen järjestämisluvat.

Uudessa lupajärjestelmässä on neljä olennaista eroa vanhaan verrattuna:

• Luvat ovat jatkossa tutkintokohtaisia. Aikaisemmin meilläkin on ollut lupa, joka sallii ammatillisen koulutuksen järjestämisen poislukien tietyt koulutusalat mm. esittävät taiteet. 
• Aikaisemmat erilliset peruskoulutuksen, oppisopimuskoulutuksen ja lisäkoulutuksen luvat korvataan yhdellä luvalla. 
• Työvoimakoulutuksen ja sellaisen oppisopimuskoulutuksen, jonka tietopuolinen opetus ostetaan toiselta koulutuksen järjestäjältä, toteuttamiseen on anottava erillinen lupa. 
• Lisäkoulutukseen ei enää tehdä sopimuksia tutkintotoimikuntien kanssa, vaan lupa anotaan suoraan ministeriöstä.

Uusista luvista saatiin ministeriöltä kesäkuussa ehdotus. Se perustui pääosin niihin koulutuksiin, joita kukin oppilaitos on viime aikoina järjestänyt. Niinpä edotuksessa ei välttämättä ollut mukana kaikkia sellaisia koulutuksia, joita olemme aikaisemmin järjestäneet. Koska luvan täydentäminen kestää uudessa toimintamallissa jopa vuoden, haimme jo tässä vaiheessa lupaa kaikille sellaisille koulutuksille, joiden toteuttamista on harkittu. Lisäksi haimme lupaa myös työvoimakoulutuksen ja laajennetun oppisopimuskoulutustehtävän toteuttamiseen.

Vanhoille koulutuken järjestäjille tekemiensä ehdotusten lisäksi ministeriö on saanut pöydälleen noin kolmekymmentä kokonaan uutta lupahakemusta – pääasiassa koulutuspalveluja tarjoavilta yrityksiltä. Kaikki lupahakemukset, niin uudet kuin vanhojen täydennyksetkin on luvattu käsitellä siten, että uudet koulutuksen järjestämisluvat kirjoitetaan syyskuun kuluessa.

Kun luvat on myönnetty, tekee miisteriö ensi vuotta koskevat rahoituspäätökset. Saadun ennakkotiedon perusteella ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoituksen pitäisi meidän osaltamme olla suunnilleen samalla tasolla kuin tänä vuonna. Työvoimakoulutuksen rahoituksen siirtyessä OKM:n hallinnoitavaksi on epäselvää, miten se potti jaetaan. Toisaalta emme vielä tiedä saammeko edes lupaa sen järjestämiseen – todennäköisesti saamme.

Syyskuun lopussa meidän pitäisi tietää enemmän. Mielenkiinnolla odotamme, millaisia papereita ministeriö meille lähettää.

Timo Lehti kuntayhtymän hallituksen puheenjohtajaksi

Salon seudun koulutuskuntayhtymän valtuusto kaudelle 2017 – 2021 kokoontui ensimmäistä kertaa torstaina 31.8. Kokouksessaan se valitsi puheenjohtajakseen Mikko Breilinin ja varapuheenjohtajikseen Tauno Kanervan sekä Ralf Hellsbergin.

Kuntayhtymän hallitukseen valittiin Timo Lehti, Asko Määttänen, Inkeri Kulmanen, Sanna Leivonen, Simo Paassilta, Jaana Koli, Arttu Karhulahti, Siv Ilola sekä Toni Etelä, joista puheenjohtajaksi nimettiin Timo Lehti ja varapuheenjohtajaksi Jaana Koli.

Lisäksi valtuusto valitsi tarkastuslautakuntaan Marita Jätinvuoren, Annika Savela-Kirjosen, Esa Ojasen ja Kirsti Lannermaan, joista puheenjohtajaksi määrättiin Marita Jätinvuori ja varapuheenjohtajaksi Annikka Savela-Kirjonen. Lautakunnan tehtäviä ovat mm. valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat; arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet toteutuneet; sekä arvioida tilikauden aikana taloussuunnitelman riittävyyttä.

Puheenjohtajista Mikko Breilin on ollut valtuustokaudella 2013-2017 kuntayhtymän hallituksen jäsen. Timo Lehti on ollut kuntayhtymän hallituksen jäsenenä vuodesta 1997 ja hallituksen varapuheenjohtajana vuodesta 2008. Lisäksi hän on ollut valtuuston jäsenenä vuosina 1989-1996 sekä 2001-2004.

Mikko Breilin                                                            

  

















Timo Lehti