Ammatillisen koulutuksen rahoitus saattaa muuttua

Ammatillisen koulutuksen rahoituksessa on voimassa olevan lain mukaisesti käynnissä siirtymäaika, jonka kuluessa suoritus- ja vaikuttavuusrahoituksen osuus kokonaisuudesta kasvaa. Tarkoitus on, että vuonna 2022 50% rahoituksesta on opiskelijavuosiperusteista perusrahoitusta, 35% suoriterahoitusta ja 15% vaikuttavuuteen (työllistyminen, jatko-opiontoihin siirtyminen, opiskelijapalaute ja työelämäpalaute) perustuvaa.

Viime viikolla järjestetyssä ministeri Anderssonin ja AMKE:n tapaamisessa keskusteltiin rahoitusmallin muuttamisesta. Keskustelun perusteella on ilmeistä, että ministeri aikoo esittää rahoituksen jäädyttämistä nykyiseen 70 / 20 /10 -jakosuhteeseen. Mikäli näin tapahtuu, on tutkinotsuorituksilla ja vaikuttavuudella edelleen merkittävä rooli rahoituksen muodostumisessa, mutta rahoituksen ennakoiminen on helpompaa kuin alkuperäiseen suunnitelman mukaisessa 50 / 35 /15 -jakosuhteessa. Samalla ratkaisu tukee niin oppivelvollisuusiän nostamiseen liittyiä toimenpiteitä kuin koulutustakuun toteutumistakin.

Tietoturva on pieniä käytännön tekoja

Mitä suurempi osa tiedosta on verkossa, sitä suuremmaksi muodostuu riski, että tieto päätyy vääriin käsiin. Mediassa on vähintäänkin viikoittain uutisia erilaisista tietomurroista, tietojen kalastelusta, tietojen päätymisestä väärään paikkaan, virusten leviämisestä, palvelunestohyökkäyksistä ja muista tietoon ja tietojärjestelmiin liittyvistä rikollisista toimista. Uutisista muodostuu se käsitys, että kysymys on lähinnä teknisistä haasteista: hakkerit tunkeutuvat organisaatioiden tietoverkkoihin pahat mielessään.

Me kuntayhtymässä, kuten kaikki muutkin organisaatiot tahollaan, haluamme varmistaa, että tietoturvariskit ovat mahdollisimman pieniä. Niinpä vuoden vaihteen molemmin puolin on tehty varsin laaja kartoitus mahdollisista tietosuoja- ja tietoturvariskeistä, riskit on analysoitu samoin kuin niiden nykyisin käytössä olevat hallintakeinot. Parhaillaan suunnitellaan sitä, kuinka hallintakeinoja voidaan edelleen parantaa.

Lopputulos analyysistä on jopa hieman yllättävä. Riskejä on huomattavan paljon, mutta meidän kohdallamme ne eivät ole erityisen suuria. Suurimmat riskit eivät kohdistu suinkaan erilaisiin teknisiin ratkaisuihin vaan tietojen ja tietojärjestelmien käyttäjiin.

Keskitetyillä toimenpiteillä ei saada aikaan merkittäviä parannuksia riskitasoon. Riskien minimointi on jokaisen työntekijän ja opiskelijan käsissä. On olemassa muutamia helppoja keinoja, joilla saadaan merkittäviä parannuksia tietoturvaan:

• Huolehditaan siitä, etteivät järjestelmien salasanat päädy vääriin käsiin (salasanaa kirjoittaessa varmistaa, ettei kukaan katso olan yli, salasanojen muistilappuja ei kannata jättää työpöydälle jne.)
• Varmistetaan, että sähköposti ym. viestit lähtevät varmasti oikeaan osoitteeseen (sähköpostiohjelmat ehdottavat yleensä vastaanottajaa, kun nimeä alkaa kirjoittaa osoitekenttään – kannattaa varmistaa, että valitsee oikean vastaanottajan.
• Tietoja ei luovuteta henkilöille, joille ne eivät kuulu ja varmistetaan, että tiedon vastaanottaja on se henkilö, jolle tieto kuuluu
• Tulosteita ei jätetä lojumaan kaikkien nähtäville
• Luottamuksellisista asioista ei lörpötellä
• Lukitaan tietokone, kun se ei ole näköetäisyydellä (vinkki: helpoimmin koneen saa lukittua
  
  painamalla samanaikaisesti Windows ja L –näppäimiä)

Jo näiden kuuden kohdan noudattaminen päivittäisessä työssä parantaa tietoturvallisuuttamme huomattavasti.

Hyviä rahoitusuutisia

Opetus- ja kulttuuriministeriö on tehnyt vuoden 2020 suoritepäätökset. Meille myönnettyjen opiskelijavuosien määrä on sama kuin vuonna 2019, eli 2088. Näistä 130 on kohdennettu työvoimakoulutukseen, 5 maahanmuuttajien koulutukseen ja 6 nuorisotyöttömyyden vähentämiseen.

Vaikka emme aivan hakemaamme opiskelijavuosimäärää saaneetkaan, on päätös taloudelliselta kannalta hyvä. Talousarviota laadittaessa käytimme oletuksena, että valtionosuus säilyisi vuoden 2019 tasolla. Se on noin 19,03 miljoonaa euroa. Suoritepäätöksen mukainen valtionosuus on kuitenkin hieman suurempi: 19,64 miljoonaa euroa. Summaan sisältyy 80 000 euron määräraha, joka on tarkoitettu työpaikkaohjaajien koulutukseen ja sen kehittämiseen. Kun vuoden 2019 toisessa lisätalousarviossa kuntayhtymälle myönnettiin 260 000 euron lisämääräraha käytettäväksi vuoden 2020 aikana, on valtionosuuden loppusumma 19,9 miljoonaa euroa.

Myönteinen rahoituspäätös tarjoaa mahdollisuuden sekä kohentaa taloudellista tilannettamme että kehittää toimintaamme.

Kevään aikana tulee jaettavaksi vielä 80 miljoonan euron ammatillisen koulutuksen lisämääräraha. Sen jakoperusteita tai hakuaikataulua ei ole vielä päätetty, mutta on oletettavaa, että myös meillä on mahdollisuus saada osa tästä summasta.

Kuvassa on vertailtu syksyllä laadittua talousarviota ja rahoituspäätökseen. Talousarviota laadittaessa oletettiin, että rahoituksen osa-alueet jakautuisivat suoraan rahoituslainsäädännön jakoperustan mukaisesti. Rahoituksen suhteellisuus tekee kuitenkin sen, että suoritusrahoituksen osuus korostuu positiivisesti ja hieman valtakunnan keskiarvoa heikompi opiskelijoiden loppupalaute laskee sen perusteella tulevaa rahoitusosuutta

Hyvien uutisten myötä on mukava lähteä joulun viettoon. Toivotankin kaikille hyvää joulua ja positiivista uutta vuotta.

Lisää rahoitusta ensi vuodelle

Valtion toisessa lisätalousarviossa vuodelle 2019 osoitettiin ammatillisen koulutuksen rahoitukseen 20 miljoonan euron lisäys. Tämä on osa hallituksen lupaamaa kaikkiaan 100 miljoonan euron lisäpanostusta ammatilliseen koulutukseen. Loput 80 miljoonaa euroa tulevat haettaviksi joskus ensi vuoden kuluessa.

Meille ensi vuonna käytettäväksi myönnettiin 260 000 euroa. Vielä tässä vaiheessa rahoitus on määräaikainen, mutta todennäköisesti se jatkuu myös tulevina vuosina.

Hakuehdoissa oli määrätty, että rahoitus on käytettävä lisähenkilöstön - opettajien, ohjaajien ja tukihenkilöstön - palkkaamiseen. Lisärahoituksen turvin meillä on mahdollisuus palkata kaksi opettajaa ja neljä ammatillista ohjaajaa. Mille aloille lisäresurssit tulevat, sovitaan myöhemmin ammattiopiston johtoryhmässä.

Rahoitusjärjestelmä on muuttunut, vaikuttaako se meihin?

Otsikon kysymykseen on helppo ja yksiselitteinen vastaus - KYLLÄ. Miten vaikutukset näkyvät ja miten meidän niihin pitäisi suhtautua vaatii hieman tarkempaa tarkastelua.

Vuosi 2020 on ensimmäinen, jolloin ammatillisen koulutuksen rahoitus muodostuu neljästä osakokonaisuudesta. Koulutuksen järjestäjälle myönnettyihin tavoitteellisiin opiskelijavuosiin perustuvan perusrahoituksen määrä on enää 70 % meille tulevasta valtionosuudesta. 20 % perustuu toteutuneisiin suorituksiin - tästä 3/4 tulee osaamispisteillä painotetuista tutkinnon osien suorituksista ja loput kokonaisista tutkinnoista. 10 % perustuu vaikuttavuuteen, eli opiskelijoiden työllistymiseen, jatko-opintoihin siirtymiseen ja opiskelijapalautteeseen. Näiden lisäksi OKM on varannut koko rahoituspotista noin 0,8 % erikseen jaettavaan strategiarahoitukseen. Vuonna 2022 vaikuttavuusmittariin vaikuttaa myös työelämäpalaute, joka OKM:n tavoiteaikataulun mukaan otetaan käyttöön 1.7.2020.


Alla olevassa kaaviossa näkyy, miten rahoitus jakautuu. Siinä on myös vuoden 2020 alustavaan talousarvioomme perustuvat euromäärät. Uusien rahoituselementtien summat ovat suuria, eli niiden perusteina oleviin tekijöihin on kiinnitettävä entistä tarkempaa huomiota.

 

Tutkintojen ja tutkinnon osien suhteen tilanteemme on hyvä. Niiden osuus kaikista Suomen tutkinnoista ja tutkinnon osista on hieman suurempi kuin meidän osuutemme kaikista opiskelijavuosista. Tästä on syytä pitää kiinni ja varmistaa, että opiskelijat saavat tehtyä suorituksia - myös tutkinnon osia-  ja mahdollisimman harva keskeyttää opintonsa

Vaikuttavuuden osalta tilanne on huonompi. Opiskelijoidemme työllisyysaste vuosi valmistumisen jälkeen (tarkasteluajankohta, joka on rahoituksen perusteena) on alle maan keskiarvon. Jatko-opintoihin meiltä valmistuneista opiskelijoista on tosin sijoittunut jopa hieman maan keskiarvoa suurempi osuus. Opiskelijakyselyissä vastausprosenttimme on reilusti alle maan keskiarvon. Vaikka aloituskyselyn tuloksemme ovatkin hyvät, olemme opiskelunsa päättäneiden kyselyssä alle keskiarvon. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että opiskelijat ovat tyytyväsiä saamaansa koulutukseen ja antavat hyvää palautetta. Yhtä tärkeää on varmistaa, että palaute saadaan jokaiselta niin opiskelunsa aloittavalta kuin valmistuvaltakin opiskleijalta.

Ensi vuoden toimintaa ja toimenpiteitä suunnitellaan nyt. Suunnitelmissa onkin syytä ottaa huomioon nämä voimakkaasti tulevaisuuteemme vaikuttavat uudet tekijät, joiden painoarvo kasvaa entisestään vuosina 2021 ja 2022, kun rahoitusjärjestelmän siirtymäaika etenee. Koska rahoitus perustuu historiatietoon, se mitä teemme ensi vuonna määrää vuoden 2022 rahoituksemme.