Korona-arkea ja Wappua

Eilen uutisoitiin, että Suomen hallitus alkaa vähitellen purkaa koronarajoituksia. Purkaminen alkaa varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta, joten meidän työhömme näillä päätöksillä ei ole vaikutusta. Milloin ammatillisessa koulutuksessa palataan normaaliin arkeen on viellä auki, mutta tähänkin kysymykseen saataneen vastauksia jo ensi viikolla.

Vaikuttaa siltä, että poikkeustilanne on kääntynyt rutiiniksi varsin nopeasti. Toki haasteitakin on ollut, mutta palaute, jota ainakin minun korviini on kuulunut on ollut pääosin positiivista. On ollut hienoa huomata, kuinka nopeasti uusia toimintatapoja on otettu käyttöön ja kuinka sitoutuneesti työtä tehdään tässäkin tilanteessa.

Kaikki työ ei ole siirtynyt verkkoon, osa opetuksesta tapahtuu edelleen koululla. Yksittäisiä opiskelijoita on käynyt suorittamassa näyttöjään ja opiskelemassa sellaisia asioita, joita ei ole mahdollista harjoitella etänä. On ollut vaikuttavaa päästä seuraamaan muutamia etä- ja lähiopetustilanteita ja sitä, kuinka hyvin kaikki toimii rajoituksista ja varotoimenpiteistä huolimatta.

Kaikkea työtä ei ole mahdolista siirtää verkkoon. Kuntayhtymässä on monia sellaisia työtehtäviä, jotka ovat paikkasidonnaisia. Kun koululla on hiljaista, on selvää, että osassa näitä tehtäviä työn määrä vähenee. On monia koulutusken järjestäjiä, jotka ovat päätyneet lomauttamaan henkilökuntaansa työn vähentyessä. Me päätimme valita toisen tien. Niille, jolla työn määrä on vähentynyt ja siten on aikaa käyettävissään on tarjottu mahdollisuus opiskella. Nopealla aikataululla käynnistettiin 30 osp:n laajuinen Työpaikkaohjaajana toimiminen tutkinnon osa -koulutus. Kyseinen tutkinnon osa liittyy laitoshuoltajan ammattitutkintoon, mutta sen sisältö on yleinen, eli se sopii kaikille aloille. Koulutukseen onkin lähetnyt mukaan suuri joukko ruoka- ja laitoshuollon työntekijöitä, ammatillisia ohjaajia ja toimistotyöntekijöitä. Toivotan opiskeluintoa kaikille mukaan lähteneille!

Ulkona paistaa aurinko, huomenna on vappu ja pääsemme juhlimaan kevään tuloa. Vaikka tänä vuonna monen vappuperinteet katkeavatkin, toivotan kaikille oiken hauskaa työväen, opiskelijoiden ja kevään juhlapäivää!

Ympäristöstä huolehtiminen on yhteinen asia

Organisaatioiden ympäristövaikutukset ovat jo pitkään olleet suuren mielenkiinnon kohteina. Myös meillä niihin on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota. Tarkoituksena onkin tämän vuoden aikana laatia kuntayhtymälle ympäristöohjelma, jonka avulla parannamme niin henkilökunnan kuin opiskelijoidenkin ympäristötietoisuutta ja vähennämme omia ympäristövaikutuksiamme.

Ympäristöasioista keskustelu synnyttää usein suuria tunteita sekä puolesta että vastaan. Erityisesti ilmastonmuutoskysymyksissä mielipiteet jakautuvat. Toisten mielestä ilmastonmuutos on suurin ihmiskuntaa koskettava uhka toisten mielestä koko asia on puhdasta huuhaata.

Olivatpa mielipiteet mitä tahansa, on paljon asioita, joita voimme tehdä oman hyvinvointimme edistämiseksi. Ei tarvita monimutkaisia teknologioita eikä suuria ponnistuksia, vaan pienillä muutoksilla arjen toiminnassamme voimme saavuttaa paljon.

Viime vuoden tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä teimme selvityksen toimintamme ympäristövaikutuksista. erityisesti mitattiin kahta asiaa: toiminnan synnyttämiä hiilidioksidipäästöjä sekä tuottamiemme jätteiden määrää. Tulokset olivat ainakin  osin yllättäviä.

Yli puolet kaikista hiilidioksidipästöistä muodostuu rakennusten lämmitykseen käytettävästä kaukolämmöstä. Yllättävää on sekin, että sähkön ja liikenteen sekä työkoneiden aiheuttamat päästöt ovat suuruudeltaan lähestulkoon samat.

 

Jätteiden osalta huomio kiinnittyy suureen biojätteen määrään. Sitä syntyi viime vuonna lähes 60 000 kiloa. Sen sijaan paperijätteen - jota kouluympäristössä voisi kuvitella syntyvän huomattavan paljon - kokonaismäärä on yllättävän pieni. Vaikka kaikki tietosuojajäte laskettaisiin paperijätteeksi on sen kokonaismäärä silti alle 5 000 kiloa.

Kaukolämpöä käytimme 5 117 MWh, sähköä 3 132 MWh, vettä 7 342 000 litraa ja nestemäisiä polttoaineita kului 116 540 litraa.

Ympäristöohjelman laatiminen alkaa lähiaikoina ja tarkoitus on ottaa työhön mukaan ainakin jossain märin kaikki - niin opiskelijat kuin henkilökuntakin.

Ammatillisen koulutuksen rahoitus saattaa muuttua

Ammatillisen koulutuksen rahoituksessa on voimassa olevan lain mukaisesti käynnissä siirtymäaika, jonka kuluessa suoritus- ja vaikuttavuusrahoituksen osuus kokonaisuudesta kasvaa. Tarkoitus on, että vuonna 2022 50% rahoituksesta on opiskelijavuosiperusteista perusrahoitusta, 35% suoriterahoitusta ja 15% vaikuttavuuteen (työllistyminen, jatko-opiontoihin siirtyminen, opiskelijapalaute ja työelämäpalaute) perustuvaa.

Viime viikolla järjestetyssä ministeri Anderssonin ja AMKE:n tapaamisessa keskusteltiin rahoitusmallin muuttamisesta. Keskustelun perusteella on ilmeistä, että ministeri aikoo esittää rahoituksen jäädyttämistä nykyiseen 70 / 20 /10 -jakosuhteeseen. Mikäli näin tapahtuu, on tutkinotsuorituksilla ja vaikuttavuudella edelleen merkittävä rooli rahoituksen muodostumisessa, mutta rahoituksen ennakoiminen on helpompaa kuin alkuperäiseen suunnitelman mukaisessa 50 / 35 /15 -jakosuhteessa. Samalla ratkaisu tukee niin oppivelvollisuusiän nostamiseen liittyiä toimenpiteitä kuin koulutustakuun toteutumistakin.

Tietoturva on pieniä käytännön tekoja

Mitä suurempi osa tiedosta on verkossa, sitä suuremmaksi muodostuu riski, että tieto päätyy vääriin käsiin. Mediassa on vähintäänkin viikoittain uutisia erilaisista tietomurroista, tietojen kalastelusta, tietojen päätymisestä väärään paikkaan, virusten leviämisestä, palvelunestohyökkäyksistä ja muista tietoon ja tietojärjestelmiin liittyvistä rikollisista toimista. Uutisista muodostuu se käsitys, että kysymys on lähinnä teknisistä haasteista: hakkerit tunkeutuvat organisaatioiden tietoverkkoihin pahat mielessään.

Me kuntayhtymässä, kuten kaikki muutkin organisaatiot tahollaan, haluamme varmistaa, että tietoturvariskit ovat mahdollisimman pieniä. Niinpä vuoden vaihteen molemmin puolin on tehty varsin laaja kartoitus mahdollisista tietosuoja- ja tietoturvariskeistä, riskit on analysoitu samoin kuin niiden nykyisin käytössä olevat hallintakeinot. Parhaillaan suunnitellaan sitä, kuinka hallintakeinoja voidaan edelleen parantaa.

Lopputulos analyysistä on jopa hieman yllättävä. Riskejä on huomattavan paljon, mutta meidän kohdallamme ne eivät ole erityisen suuria. Suurimmat riskit eivät kohdistu suinkaan erilaisiin teknisiin ratkaisuihin vaan tietojen ja tietojärjestelmien käyttäjiin.

Keskitetyillä toimenpiteillä ei saada aikaan merkittäviä parannuksia riskitasoon. Riskien minimointi on jokaisen työntekijän ja opiskelijan käsissä. On olemassa muutamia helppoja keinoja, joilla saadaan merkittäviä parannuksia tietoturvaan:

• Huolehditaan siitä, etteivät järjestelmien salasanat päädy vääriin käsiin (salasanaa kirjoittaessa varmistaa, ettei kukaan katso olan yli, salasanojen muistilappuja ei kannata jättää työpöydälle jne.)
• Varmistetaan, että sähköposti ym. viestit lähtevät varmasti oikeaan osoitteeseen (sähköpostiohjelmat ehdottavat yleensä vastaanottajaa, kun nimeä alkaa kirjoittaa osoitekenttään – kannattaa varmistaa, että valitsee oikean vastaanottajan.
• Tietoja ei luovuteta henkilöille, joille ne eivät kuulu ja varmistetaan, että tiedon vastaanottaja on se henkilö, jolle tieto kuuluu
• Tulosteita ei jätetä lojumaan kaikkien nähtäville
• Luottamuksellisista asioista ei lörpötellä
• Lukitaan tietokone, kun se ei ole näköetäisyydellä (vinkki: helpoimmin koneen saa lukittua
  
  painamalla samanaikaisesti Windows ja L –näppäimiä)

Jo näiden kuuden kohdan noudattaminen päivittäisessä työssä parantaa tietoturvallisuuttamme huomattavasti.