Selvitysmies Jokisen raportti

Opetus- ja kulttuuriministeri antoi tammikuun puoilivälissä selvitysmies Jari Jokselle tehtäväksi selvittää miten ammatillinen koulutus, korkeakoulutus, täydennys- ja muuntokoulutukset, aikuiskoulutusohjelmat sekä työvoimapoliittiset toimenpiteet voidaan saada tukemaan talouden ja yritystoiminnan kasvua nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä; sekä miten työntekijöiden liikkuvuutta kotimaassa voidaan edistää jo opintojen aikana ja työelämässä.

Selvityksessä oli alueellisena esimerkkinä Varsinais-Suomen alue.

Raportin julkistamistilaisuus oli tänään ja siinä on mainintoja myös ammatillisesta koulutuksesta. Miten selvityksen tulokset näkyvät ammatillisen koulutuksen arjessa jää nähtäväksi, mutta viesti on selvä: erityisesti tekniikan alojen koulutukseen ja koulutuksen järjestäjien yhteistyöhön on panostettava.

Raportissa todetaan, että  selvityksen piiriin kuuluvista aloista rakennusalan työvoimapula on yleistymässä ja eniten pulaa on rakennusalan työnjohtajista. Barometrin mukaan työvoiman kysyntä kasvaa selvästi myös eräissä teollisuuden alan ammateissa, kuten hitsaajissa ja koneistajissa.

Raportin toimenpide-ehdotuksissa todetaan ammatillisesta koulutuksesta seuraavaa:



Toteutetaan Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa ammatillisen koulutuksen reformia valmistelevia kasvupilotteja, joilla pyritään nopeasti ja etupainotteisesti vastaamaan Varsinais-Suomen ja Satakunnan positiivisen rakennemuutoksen osaajatarpeeseen. Kasvupilotin käynnistämisestä ja sen resursoinnista ja arvioinnista sovitaan alueen toimijoiden ja OKM:n ja TEMin yhteisessä neuvottelussa. Piloteissa kootaan alueen yrityksiä, koulutuksen järjestäjiä ja muita toimijoita, selkeytetään koulutus- ja osaaja-tarvetta ja käynnistetään riittävään pätevyyteen tähtääviä koulutushankkeita, joihin voi osallistua koulutettavia myös alueen ulkopuolelta.

Pilottien avulla selvitetään ammatillisen koulutuksen saaneiden tarve alueella tarkemmin ja lisätään koulutustarjontaa vastaavasti. Pilottien edellytyksenä on yhteistyön tehostaminen ja tiivistäminen koulutuksen järjestäjien, yritysten ja viranomaisten välillä. Myös koulutuksen järjestäjien on syytä tiivistää yhteistyötä.

Tällaisia pilotteja on jo valmisteltu Turussa, Raumalla ja Raisiossa sekä muuallakin Lounais-Suomessa. Pilotit voidaan käynnistää suuntaamalla olemassa olevia resursseja. Ammatillisen koulutuksen määrän nostaminen Lounais-Suomessa tarvittavalle tasolle edellyttää kuitenkin koulutuspaikkojen lisäämistä pilottien kautta syntyvän tarkemman arvion perusteella. Tarkkaa arviota ammatillisen koulutuksen lisätarpeesta Lounais-Suomen alueella ei ole saatavissa, mutta ammatillisen koulutuksen osalta tulisi varautua 200 - 400 henkilön koulutuksen lisäykseen, mikä vastaisi noin 2-4 miljoonan euron vuosittaista lisäkustannusta.

Päätöksiä odotellessa

Vielä alkukuusta odotettiin, että ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöä koskeva hallituksen esitys annettaisiin eduskunnalle viimeistään 12.4. Valtioneuvostolla oli silloin yleisistunto, jossa asia ei kuitenkaan ollut esillä. Silloin käsiteltiin opiskeluun liittyvistä laeista ainoastaan opintotukilain muuttamista koskevaa hallituksen esitystä.

Myös tänään on valtioneuvoston yleisistunto. Senkääna sialistalla ei ole ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö. Nyt voikin vain jännittää sitä, koska lakipaketti tulee esityslistalle ja ehtiikö se eduskunnan käsittelyyn niin, että päätökset saadaan ennen eduskunnan kesätaukoa.

Kello tikittää ja kohta alkaa olla epävarmaa, ehtiikö koko lakipaketti valmiiksi ajoissa niin, että se tulisi voimaan ensi vuoden alusta.

Mitä jos ei ehdi? Silloin ammatillinen koulutus jää kustannusperusteiden valtionosuusrahoituksen piiriin, kuten on ollut ennenkin. Tosin rahoitusleikkausten johdosta kustannusperusta on aiempaa alempi.

Pahin vaihtoehto onkin se, että rahoitusleikkaukset on tehty uutta lainsäädäntöä silmällä pitäen, mutta toimintaa pitäisi jatkaa vanhan mallin mukaisesti.

Reformi etenee

Ammatillisen koulutuksen reformin valmistelu etenee

4. ja 5. huhtikuuta kokoontui suuri joukko ammatillisen koulutuksen reformin saapumista odottavia koulutuksen järjestäjiä Helsinkiin kuulemaan ajankohtaisia tietoja AMKEn järjestämään seminaariin.

Seminaarin odotetuimman puheenvuoron piti Opetushallituksen uusi pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen. Suuret odotukset eivät oikein täyttyneet, reformin toimeenpanosta ei kuultu uutta. Muutamia poimintoja hänen puheenvuorostaan on kuitenkin syytä ottaa esiin.

Heinonen painotti ammatillisen koulutuksen edustajien roolia opiskelun ja työelämän rajapinnassa. Entistä tärkeämpää on opiskelijoiden ohjaus ei pelkästään opiskelun aikana vaan yhtä lailla siirryttäessä työelämään sekä sen jälkeen työssä kehittymisessä.

Heinosen mukaan vaikuttavassa koulutuksessa on viisi olennaista tekijää:

1. Keskitytään oppijan tarpeisiin 
2. Ollaan ketteriä mukautumaan toimintaympäristön muutoksiin
3. Rakennetaan systemaattisesti kyvykkyyttä, eli omaa osaamista
4. Toimitaan kokonaisuus ymmärtäen, ei osaoptimoiden
5. Nojataan näyttöön ja tietoon uudistusten toteuttamisessa ja päätöksenteossa

Listan ensimmäinen kohta on haasteellinen. Oppijoiden tarpeet vaihtelevat suuresti. Erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita on entistä enemmän. Heidän tarpeidensa huomioiminen vaatii meiltä paljon. Jotain eväitä tähän saimme viime viikolla, kun Erja Sandberg kertoi Studia Amis luennossaan erilaisten oppijoiden ja erityistä tukea tarvitsevien kohtaamisesta. Jos et ole vielä kuullut hänen esitystään, se kannattaa käydä katsomassa Vinssistä.

Reformin myötä työelämäyhteyksien merkitys korostuu entisestään


Työssäoppimisen osuus opinnoista pitäisi kasvaa.Työpaikoilta vain tulee ristiriitaisia signaaleja siitä, kuinka paljon lisää työssäoppijoita on mahdollista ottaa. Paikkojen löytäminen on entistä haasteellisempaa.

Tällä hetkellä uudet työpaikat syntyvät pääosin pieniin, 1 - 9 työntekijän, yrityksiin ja suurin osa poistuvista työpaikoista on suurissa yrityksissä. Sen myötä työssäoppimispaikojen määrä kasvaa. Yrityksiä, joihin on oltava yhteydessä, on entistä enemmän.

Mitä kuuluu uudelle lainsäädännölle?

Lakien oli määrä lähteä eduskunnan käsittelyyn torstaina 6.4.  Aamulla saadun tiedon mukaan se ei toteudu. Todennäköisesti lakiesitys annetaan 12.4. Viivästys johtuu teknisistä syistä. Toivottavasti se ei ole tämän suurempi, koska silloin on suuri riski sille, että eduskunta ei ehdi käsitellä lakeja niin, että ne tulevat voimaan vuoden vaihteessa.

On myös esitetty, että koko uudistus pitäisi perua tai ainakin lakien voimaantuloa pitäisi siirtää ainakin vuodella. Niin ei toivottavasti tapahdu. Rahoitusleikkaukset on jo tehty, jos lainsäädäntö ei muutu ei koulutuksen järjestäjillä ole välineitä toteuttaa perustetäväänsä leikatulla rahoituksella.