torstai 14. kesäkuuta 2018

Opettajien vuosityöajasta

Uuden OVTES:n mukaisesti opettajien työaikajärjestelmään tulee muutoksia. Niiden tavoitteena on ollut sekä tukea ammatillisen koulutuksen reformin toteutumista että yhdenmukaistaa vanhaa monenkirjavaa liite- ja osioviidakkoa.

Sitä, miten tässä on onnistuttu, voidaan arvioida monesta näkökulmasta. Samoin sitä, kuinka hyvä uusi sopimus on. Reformin toteutumista muutos varmaankin tukee, mutta yhdenmukaisuudesta ei tässä yhteydessä voi juurikaan puhua - erilaisia työaikavariaatioita tulee lisää ja ne säilyvät vielä ainakin muutamia kymmeniä vuosia - niin kauan, että kaikki nyt työssä olevat opettajat ovat siirtyneet eläkkeelle.

Kuntayhtymän yhteistoimintaryhmässä sovittiin, että me siirrymme vuosityöaikaan 1.1.2020. Asian vahvisti kuntayhtymän hallitus tekemällä sitä koskevan päätöksen. Eri koulutuksen järjestäjillä on hyvin erilainen näkemys siitä, milloin siirtyminen kannattaa tehdä, esimerkiksi Sataedu siirtyy uuteen järjestelmään 1.8. tänä vuonna ja vastaavasti Novida siirtymäajan viimeisenä päivänä eli 1.8.2020.
Meidän ratkaisumme on näiden kahden välistä. Syitä sille ovat , että siirtymisen edellyttämiin muutoksiin ja meidän kaikkien niihin perehdyttämiseen haluttiin varata riittävästi aikaan sekä se, että valitettavasti muutos lisää kustannuksiamme.


Kuntatyönantajan neuvottelupäällikkö Hannu Freund totesi aiemmin tällä viikolla, että muutos on kokonaisuutena tarkasteltuna kustannusneutraali. Meidän kohdallamme ratkaisu lisää opetuksen henkilöstökustannuksia noin kolme prosenttia - eräillä koulutuksen järjestäjillä vaikutus on jopa yli seitsmän prosenttia. Tämä tarkoittaa, että joidenkin koulutuksen järjestäjien kustannukset laskevat huomattavasti - en tosin ole vielä tavannut yhdenkään tallaisen organisaation edustajia.

Jos asiaa tarkastellaan työnantajan näkökulmasta, millaisia vaikutuksia uudella sopimuksella on?

Kun siirrymme vuosityöaikaan, opetukseen käytettävissä oleva tuntimäärä lisääntyy noin 1200:lla. Kolikon kääntöpuolena opetuksen kustannukset nousevat 240 000 euroa, koska rahoitus ei kasva, muodostuu tästä melkoinen haaste. Vaikka toteuttaisimme vain saman määrän opetusta kuin tänä vuonna, nousevat kustannukset silti lähes 180 000 euroa. Koska tätä rahaa ei ole, on lopputulos se, että vuosityöaikaan siirtymisen jälkeen opetuksen määrä laskee yli 3000 tuntia nykytasosta.

Entä työntekijän näkökulmasta katsottuna?

Lopputulos riippuu suuresti opettajan koulutusalasta. Erityisesti kaupan, tietojenkäsittelyn, yhteisten aineiden sekä sosiaali- ja terveysalan opettajien palkkoihin tulee huomattava korotus - useita satoja euroja kuukaudessa.  Vastapainona myös työmäärä lisääntyy huomattavasti nykyisiin opetusvelvollisuustunteihin verrattuna. Teknillisillä aloilla muutokset niin työtunneissa kuin palkassakin ovat hyvin pieniä.

E-osion, eli aikaisemmin aikuiskoulutuskeskusten, opettajien on tehtävä valinta: he voivat siirtyä vuosityöaikaan, jolloin palkka laskee, tai säilyttää nykyisen ansiotasonsa, jolloin vuosityöaika on suurempi kuin 1500 tuntia. Olipa valinta kumpi tahansa, heidän vuosittaisten työtuntiensa määrä pienenee huomattavan paljon.

Ei voida sanoa yksiselitteisesti, onko uusi järjestelmä parempi vai huonompi kuin vanha. Siinä on elementtejä, jotka parantavat tilannetta, mutta myös elementtejä, jotka heikentävät sitä. Asiaan vaikuttaa paljon myös se, katsooko asiaa työntekijän vai työnantajan näkökulmasta sekä se, minkä alan opettajan silmin asiaa tarkastelee.

Syksyllä aloitamme valmistautumisen uuteen järjestelmään ja sitä koskevat pelisäännöt sovitaan. Kaikille, joita asia koskee järjestetään myös riittävä määrä info- ja koulutustilaisuuksia.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti