Rahoitusjärjestelmä on muuttunut, vaikuttaako se meihin?

Otsikon kysymykseen on helppo ja yksiselitteinen vastaus - KYLLÄ. Miten vaikutukset näkyvät ja miten meidän niihin pitäisi suhtautua vaatii hieman tarkempaa tarkastelua.

Vuosi 2020 on ensimmäinen, jolloin ammatillisen koulutuksen rahoitus muodostuu neljästä osakokonaisuudesta. Koulutuksen järjestäjälle myönnettyihin tavoitteellisiin opiskelijavuosiin perustuvan perusrahoituksen määrä on enää 70 % meille tulevasta valtionosuudesta. 20 % perustuu toteutuneisiin suorituksiin - tästä 3/4 tulee osaamispisteillä painotetuista tutkinnon osien suorituksista ja loput kokonaisista tutkinnoista. 10 % perustuu vaikuttavuuteen, eli opiskelijoiden työllistymiseen, jatko-opintoihin siirtymiseen ja opiskelijapalautteeseen. Näiden lisäksi OKM on varannut koko rahoituspotista noin 0,8 % erikseen jaettavaan strategiarahoitukseen. Vuonna 2022 vaikuttavuusmittariin vaikuttaa myös työelämäpalaute, joka OKM:n tavoiteaikataulun mukaan otetaan käyttöön 1.7.2020.


Alla olevassa kaaviossa näkyy, miten rahoitus jakautuu. Siinä on myös vuoden 2020 alustavaan talousarvioomme perustuvat euromäärät. Uusien rahoituselementtien summat ovat suuria, eli niiden perusteina oleviin tekijöihin on kiinnitettävä entistä tarkempaa huomiota.

 

Tutkintojen ja tutkinnon osien suhteen tilanteemme on hyvä. Niiden osuus kaikista Suomen tutkinnoista ja tutkinnon osista on hieman suurempi kuin meidän osuutemme kaikista opiskelijavuosista. Tästä on syytä pitää kiinni ja varmistaa, että opiskelijat saavat tehtyä suorituksia - myös tutkinnon osia-  ja mahdollisimman harva keskeyttää opintonsa

Vaikuttavuuden osalta tilanne on huonompi. Opiskelijoidemme työllisyysaste vuosi valmistumisen jälkeen (tarkasteluajankohta, joka on rahoituksen perusteena) on alle maan keskiarvon. Jatko-opintoihin meiltä valmistuneista opiskelijoista on tosin sijoittunut jopa hieman maan keskiarvoa suurempi osuus. Opiskelijakyselyissä vastausprosenttimme on reilusti alle maan keskiarvon. Vaikka aloituskyselyn tuloksemme ovatkin hyvät, olemme opiskelunsa päättäneiden kyselyssä alle keskiarvon. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että opiskelijat ovat tyytyväsiä saamaansa koulutukseen ja antavat hyvää palautetta. Yhtä tärkeää on varmistaa, että palaute saadaan jokaiselta niin opiskelunsa aloittavalta kuin valmistuvaltakin opiskleijalta.

Ensi vuoden toimintaa ja toimenpiteitä suunnitellaan nyt. Suunnitelmissa onkin syytä ottaa huomioon nämä voimakkaasti tulevaisuuteemme vaikuttavat uudet tekijät, joiden painoarvo kasvaa entisestään vuosina 2021 ja 2022, kun rahoitusjärjestelmän siirtymäaika etenee. Koska rahoitus perustuu historiatietoon, se mitä teemme ensi vuonna määrää vuoden 2022 rahoituksemme.

Edusalo

Huhtikuussa nimettiin Salon seudun koulutus Oy:lle uusi hallitus. Sen puheenjohtajana toimii, kuten ennenkin, kuntayhtymän johtaja. Hallituksen muiksi jäseniksi valittiin kuntayhtymän talousjohtaja, kuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja Timo Lehti sekä yritysmaailman edustajina Tony Pelander ja Jukka Vakula. Samalla vaihtui yhtiön toimitusjohtaja: aikaisemmin kaiken muun ohella toimitusjohtajana toimi ammattiopiston rehtori, joka muutoksen jälkeen voi kokonaan keskittyä ammattiopiston asioiden hoitamiseen. Uudeksi toimitusjohtajaksi nimettiin Elina Korkeaoja, jonka työaika jakautuu puoliksi yhtiön ja puoliksi ammattiopiston välillä.

Uuden hallituksen johdolla on käynnistetty yhtiön strategiatyö. Uusi strategia rakennetaan kolmen painopisteen varaan: uudet tuotteet, tunnettuus ja kannattava kasvu. Tavoitteena on kehittää yhtiön palvelutarjontaa entistä laajemmaksi ja monipuolisemmaksi.

Ensimmäiset konkreettiset strategian toimenpiteet liittyvät  tunnettuuden lisäämiseen. Salon seudun koulutus Oy:tä ei juuri kukaan tunne, pituutensa vuoksi se on myös vaikea muistaa.

Yhtiön henkilökunta ideoi eri vaihtoehtoja, joista markkinointinimeksi valikoitui Edusalo. Virallinen nimi säilyy ennallaan, mutta kaikessa viestinnässä siirrytään Edusalon käyttöön. Jo tämän viikon torstaina ovat Edusalon edustajat iltatorilla esittelemässä yhtiön tarjontaa. Myös henkilökortit, käyntikortit, sähköpostiosoitteet ja Taitajankatu 2:n opasteet vaihtuvat lähitulevaisuudessa Edusalon vihreiksi.

Vielä tässä vaiheessa toimintaan ei tule suuria muutoksia, mutta niitä aletaan toteuttaa sitä mukaa, kun suunnitelmia saadaan valmiiksi.

Uusi koulutusalajohtaja ja ammattiopiston organisaatio

Uudeksi koulutusalajohtajaksi on valittu Reija Kiviluoto. Hän aloittaa uudessa tehtävässään kevään aikana ja osallistuu johdettavakseen tulevien koulutusalojen toiminnan-, työjärjestysten ja talouden suunnitteluun.

Ammattiopiston johtamisalueissa on ollut jo jonkin aikaa epätasapainoa. Etenkään esimiestyön työmäärä ei jakaudu tasaisesti. Siksi esimiesten keskinäistä työnjakoa uudistetaan. Työmäärän tasaamisen lisäksi pyritään siihen, että kaikki saavat nykyistä tasapuolisemmin esimiehen tukea päivittäisessä työssään.

Uusi työnjako on 1.8. 2019 alkaen seuraava:

Helinä Juhela         

     Metalliala sekä opintotoimisto

Reija Kiviluoto        

     Kehittämistoiminta, osaamiskeskus, hius-, matkailu-, puhdistuspalvelu- sekä ravintola ja cateringala

Elina Korkeaoja      

     Markkinointi, Oppisopimus ja Salon seudun koulutus Oy

Petri Laaksonen     

     Käsi- ja taideteollisuus-, liiketoiminta-, sekä sosiaali- ja terveysala

Marko Mäkelä        

     Kiinteistöpalvelu-, LVI-, pintakäsittely- ja sähköala

Riikka Riihimäki      

     Pedagoginen toiminta, opintojen ohjaus, erityisopetus, yhteiset tutkinnon osat opiskeluhuolto ja valmentava koulutus

Mikko Silfverberg   

     Auto-, logistiikka-, maarakennus- ja rakennusala

Hilkka Seppä luopuu oman toiveensa mukaisesti heinäkuun lopussa esimiestehtävistä, mutta jatkaa ammattiopiston johtoryhmässä erilaisissa muissa toiminnan kehittämiseen liittyvissä tehtävissä, kunnes siirtyy eläkkeelle syksyn kuluessa.

Pedagogisen toiminnan vastuualueelle tulee kaksi tiiminvetäjää, joiden työajasta 20% on varattu tähän tehtävään. Yhteisten tutkinnon osien tiiminvetäjänä aloittaa Eeva Vuorio ja erityisopetuksen, valmentavan koulutuksen sekä opiskeluhuollon tiiminvetäjänä Marja-Liisa Hirvonen.

Organisaatioasiaa

Kuntayhtymän strategiaan on kirjattu, että tarkastelemme kuntayhtymän organisaatiorakenteen tarkoituksenmukaisuutta. Asiaa on pohdittu monelta kannalta ja lopputulos on se, että mihinkään suuriin muutoksiin ei ole tarvetta. Pysymme nykyisessä organisaatiorakenteessa ja –mallissa.

Joitain rakenteen sisäisiä muutoksia on kuitenkin luvassa. Koulutusalajohtaja Hilkka Seppä on jäämässä loppuvuodesta eläkkeelle, joten tarvitsemme uuden koulutusalajohtajan. Tarkoitus on, että paikka laitetaan kuntayhtymän sisäiseen hakuun maaliskuun aikana ja asiaa koskevat päätökset tehdään mahdollisimman pian sen jälkeen. 

Ammattiopiston johtamisalueissa on ollut jo jonkin aikaa epätasapainoa. Etenkään esimiestyön työmäärä ei jakaudu tasaisesti. Siksi samassa yhteydessä tarkastellaan esimiesten  työnjakoa, mikä mahdollisesti  johtaa joihinkin muutoksiin heidän keskinäisessä työnjaossaan. Työmäärän tasaamisen lisäksi pyritään siihen, että kaikki saavat nykyistä tasapuolisemmin esimiehen tukea päivittäisessä työssään.

Muutosten toteutusaikataulua suunnitellaan kevään aikana ja asian edistymisestä kerromme, kun valmistelussa ollaan päästy pitemmälle.