Koulutuksen järjestämislupa muuttuu

Amisreformin myötä ammatillisen koulutuksen uusi lainsäädäntö tulee voimaan ensi vuoden alussa. Samalla kaikki vanhat ammatillisen koulutuksen järjestämsiluvat lakkautetaan. Uusista luvista on saatu OKM:n päätös tällä viikolla
.

SSKKY:n vanha lupa oli nimeltään ammatillisen koulutuksen järjestämislupa. Se antoi meille luvan järjestää ammatillista koulutusta hyvin laaja-alaisesti. Muutamia koulutusaloja, kuten liikunta ja esittävät taiteet oli luvasta rajattu pois.

Uusi lupadokumentti on nimeltään Ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämislupa. Kuten jo nimestä voi päätellä on luvan rakenne muuttunut. Nyt lupa on määritelty tutkintokohtaisesti. Käytännössä se tarkoittaa, että jos haluamme käynnistää koulutuksen johonkin uuteen tutkintoon, on sille haettava lupa erikseen. Järjestelmä on siis tältä osin jäykistynyt, mutta toisaalta tilanne on hyvin yksiselitteinen.

Uusi lupa sallii meidän jatkaa kaikkia niitä koulutuksia, joita olemme tähänkin asti toteuttaneet. Tämän lisäksi olemme anoneet ja  saaneet luvan ajoneuvoalan ammattitutkinnon, maalarin ammattitutkinnon, pintakäsittelyalan ammattitutkinnon, ravintolan asiakaspalvelun ammattitutkinnon, tekstiili- ja muotialan ammattitutkinnon sekä vanhustyön ammattitutkinnon toteuttamiseen. Sen sijaan hakemustamme tuotekehitystyön erikoisammattitutkinnon ja kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnon toteuttamiseen ei myönnetty.

Valtionosuusrahoitteisen ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen lisäksi meille myönnettiin lupa  toteuttaa näitä samoja koulutuksia työvoimakoulutuksena. Saimme myös luvan laajennettuun oppisopimuskoulutustehtävään, eli voimme edelleenkin järjestää oppisopimuskoulutusta myös sellaisiin tutkintoihin, joihin tietopuolinen opetus ostetaan toisilta koulutuksen järjestäjiltä.

Luvan mukaisesti saamme järjestää suomenkileistä koulutusta ensisijaisesti jäsenkuntiemme alueella, mutta tarvittaessa myös muualla Suomessa, ei kuitenkaan Ahvenanmaalla.

Lupaan sisältyy lupaus meille myönnettävien opiskelijavuosien vähimmäismäärästä, se on 1889. Jatkossa opiskelijavuosimäärä päätetään vuosittaisen rahoituspäätöksen yhteydessä, mutta tuon rajan alle se ei tule painumaan. Määrä ei sisällä työvoimakoulutuksen opiskelijavuosia - niistä tehdään vuosittain erillinen päätös. Hakemuksessamme esitimme hieman suurempaa vähimmäismäärää, mutta siihen miniteriö ei suostunut.

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan?

Keskustelu tuevaisuuden ammattilaisten osaamistarpeista on jo pitkään pyörinyt geneeristen työelämätaitojen ympärillä. Siinä mielessä keskustelu on oikean suuntaista, että nykyihmisille  - ei ainoastaan nuorille vaan myös aikuisille - työelämän perussäännöt eivät ole itsestään selviä.

AMKE:n järjestämässä osaajia vientiteollisuuteen -seminaarissa käytiin laajaa keskustelua siitä, millainen on tämän päivän ja tulevaisuuden osaajaprofiili. Näissäkin puheenvuoroissa toistuivat samat teemat kuin niin monessa muussakin keskustelussa. Positiivista oli se, että nyt myös ammattitaito nostettiin vahvasti esille.

Kemiran edustajan puheenvuorossa tärkeimmäksi asiaksi nostettiin asenne työntekoa kohtaan: oman elämän hallinta, työelämätaidot, oma-aloitteisuus, terve nöyryys, työkyky ja positiivisuus ovat tässä yhteydessä avainsanoja. Varsin selväksi tuli kuitenkin se, että ammattitaitoakin kaivataan, vieläpä monipuoista sellaista. Puheenvuorossa peräänkuulutettiin ymmärrystä ja ihmettelyä sen suhteen, mitä on tekemässä; ongelmanratkaisukykyä, joka kumpuaa ammattiosaamisesta; työkalujen käyttötaitoa; ja käsillä tekemisen taitoa.

Metsäteollisuus jakoi osaamisen kolmeen yhtä tärkeän osa-alueeseen: työelämätaidot, ammattiosaaminen ja työkyvystä huolehtiminen. Vuorovaikutus, ympäristö, teknologiat, metsänkasvatus, raaka-aineet, yrittäjyys, asiakasosaaminen, monialaisuus, tutkimus- ja kehittämisosaaminen sekä työturvallisuus ja työkyvyn ylläpitäminen olivat tämän puheenvuoron keskeinen viesti.

Monipuolinen osaaminen yhdistettynä työelämätaitoihin, lujaan ammattitaitoon ja työkyvystä huolehtimiseen ovat ainakin tämän seminaarin perusteella ne tukijalat, jolla tulevaisuuden työelämässä menestyminen rakennetaan.

Uutta koulutuksen järjestämislupaa odotellessa

Kesän aikana kaikki ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat pohtineet, millaista ammatillista koulutusta ne aikovat tulevaisuudessa järjestää. Syynä tälle on ollut se, että osana ammatillisen koulutuksen reformia Opetus- ja kulttuuriministeriö uusii koulutuksen järjestämisluvat.

Uudessa lupajärjestelmässä on neljä olennaista eroa vanhaan verrattuna:

• Luvat ovat jatkossa tutkintokohtaisia. Aikaisemmin meilläkin on ollut lupa, joka sallii ammatillisen koulutuksen järjestämisen poislukien tietyt koulutusalat mm. esittävät taiteet. 
• Aikaisemmat erilliset peruskoulutuksen, oppisopimuskoulutuksen ja lisäkoulutuksen luvat korvataan yhdellä luvalla. 
• Työvoimakoulutuksen ja sellaisen oppisopimuskoulutuksen, jonka tietopuolinen opetus ostetaan toiselta koulutuksen järjestäjältä, toteuttamiseen on anottava erillinen lupa. 
• Lisäkoulutukseen ei enää tehdä sopimuksia tutkintotoimikuntien kanssa, vaan lupa anotaan suoraan ministeriöstä.

Uusista luvista saatiin ministeriöltä kesäkuussa ehdotus. Se perustui pääosin niihin koulutuksiin, joita kukin oppilaitos on viime aikoina järjestänyt. Niinpä edotuksessa ei välttämättä ollut mukana kaikkia sellaisia koulutuksia, joita olemme aikaisemmin järjestäneet. Koska luvan täydentäminen kestää uudessa toimintamallissa jopa vuoden, haimme jo tässä vaiheessa lupaa kaikille sellaisille koulutuksille, joiden toteuttamista on harkittu. Lisäksi haimme lupaa myös työvoimakoulutuksen ja laajennetun oppisopimuskoulutustehtävän toteuttamiseen.

Vanhoille koulutuken järjestäjille tekemiensä ehdotusten lisäksi ministeriö on saanut pöydälleen noin kolmekymmentä kokonaan uutta lupahakemusta – pääasiassa koulutuspalveluja tarjoavilta yrityksiltä. Kaikki lupahakemukset, niin uudet kuin vanhojen täydennyksetkin on luvattu käsitellä siten, että uudet koulutuksen järjestämisluvat kirjoitetaan syyskuun kuluessa.

Kun luvat on myönnetty, tekee miisteriö ensi vuotta koskevat rahoituspäätökset. Saadun ennakkotiedon perusteella ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoituksen pitäisi meidän osaltamme olla suunnilleen samalla tasolla kuin tänä vuonna. Työvoimakoulutuksen rahoituksen siirtyessä OKM:n hallinnoitavaksi on epäselvää, miten se potti jaetaan. Toisaalta emme vielä tiedä saammeko edes lupaa sen järjestämiseen – todennäköisesti saamme.

Syyskuun lopussa meidän pitäisi tietää enemmän. Mielenkiinnolla odotamme, millaisia papereita ministeriö meille lähettää.

Timo Lehti kuntayhtymän hallituksen puheenjohtajaksi

Salon seudun koulutuskuntayhtymän valtuusto kaudelle 2017 – 2021 kokoontui ensimmäistä kertaa torstaina 31.8. Kokouksessaan se valitsi puheenjohtajakseen Mikko Breilinin ja varapuheenjohtajikseen Tauno Kanervan sekä Ralf Hellsbergin.

Kuntayhtymän hallitukseen valittiin Timo Lehti, Asko Määttänen, Inkeri Kulmanen, Sanna Leivonen, Simo Paassilta, Jaana Koli, Arttu Karhulahti, Siv Ilola sekä Toni Etelä, joista puheenjohtajaksi nimettiin Timo Lehti ja varapuheenjohtajaksi Jaana Koli.

Lisäksi valtuusto valitsi tarkastuslautakuntaan Marita Jätinvuoren, Annika Savela-Kirjosen, Esa Ojasen ja Kirsti Lannermaan, joista puheenjohtajaksi määrättiin Marita Jätinvuori ja varapuheenjohtajaksi Annikka Savela-Kirjonen. Lautakunnan tehtäviä ovat mm. valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat; arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet toteutuneet; sekä arvioida tilikauden aikana taloussuunnitelman riittävyyttä.

Puheenjohtajista Mikko Breilin on ollut valtuustokaudella 2013-2017 kuntayhtymän hallituksen jäsen. Timo Lehti on ollut kuntayhtymän hallituksen jäsenenä vuodesta 1997 ja hallituksen varapuheenjohtajana vuodesta 2008. Lisäksi hän on ollut valtuuston jäsenenä vuosina 1989-1996 sekä 2001-2004.

Mikko Breilin                                                            

  

















Timo Lehti

Mitä tapahtuu koulutuksen järjestäjäverkolle?

Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkko nousee aina silloin tällöin keskustelun aiheeksi. Yleensä keskustelu lähtee siitä, että järjestäjiä on liikaa. Tästä on puhuttu paljon myös ammatillisen koulutuksen reformin yhteydessä.

Muutama vuosi sitten ajettiin koulutusta voimakkaasti suurempiin kokonaisuuksiin. Monet varmasti muistavat Opetus- ja kulttuuriministeriön asiasta laatimat vauhdituskirjeet. Niiden(kin) seurauksena järjestäjäverkko on muuttunut huomattavasti. Tällä hetkellä Suomessa on yhteensä 166 ammatillisen kulutuksen järjestäjää, joista 106:lla sekä perus- että lisäkoulutuksen järjestämislupa, 13:lla pelkkä peruskoulutuksen ja 47:llä vain lisäkoulutuksen järjestämislupa. Esimerkiksi vuonna 2006 ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjiä oli vielä 175. Lähes kolmennes järjestäjistä on siis hävinnyt kartalta - tyypillisesti fuusioiden kautta.

Osalla koulutuksen järjestäjistä on useampia oppilaitoksia - niin meilläkin vielä pari vuotta sitten, kun ammattiopisto ja aikuisopisto olivat erilliset oppilaitokset. Vuonna 2005 ammatillisia oppilaitoksia oli 331, vuonna 2015 enää 229 - eli toista sataa koulua on joko suljettu tai yhdistetty toiseen oppilaitokseen.

Käynnissä oleva reformi tulee varmasti sekin vaikuttamaan niin oppilaitosten kuin koulutuksen järjestäjien määrään - kuinka paljon, jää nähtäväksi. Varmaa on ainoastaan se, että määrä ei tule kasvamaan. Tähän samaan asiaan otti kantaa myös lauantain Turun Sanomat artikkelissaan. Sen verran artikkelin viestiä täytyy korjata, että Antti Virtasen lausunnot yhteistyöneuvotteluista Salon seudun koulutuskuntayhtymän ja Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän välillä ovat hänen omaa haaveajatteluaan. Minkäänlaisia yhteistyöneuvotteluja ei ole käynnissä - sellaisia on kyllä meille ehdotettu, mutta sekä valtuustomme että hallituksemme puheenjohtajat olivat sitä mieltä, että mitään syytä keskustelun jatkamiselle ei ole.

Työvoimakoulutus muuttuu

Työvoimakoulutus on ollut kuntayhtymälle aina merkittävä niin toiminnallisesti kuin taloudellisestikin. Huippuvuonna 2010, työvoimakoulutuksen tulot olivat noin 4,7 miljoonaa ja vielä viime vuonnakin lähes kolme miljoonaa euroa. Merkityksen ymmärtää parhaiten, kun ajattelee, että vuoden 2010 tuloilla voitiin maksaa 85 työntekijän palkat sivukuluineen.

Tähän asti tilanne on ollut varsin yksinkertainen. ELY-keskus on kilpailuttanut koulutukset ja ostanut palvelun parhaan tarjouksen tekijältä - usein siis SSKKY:ltä. Tilanne muuttuu ensi vuoden alusta aivan toiseksi.

Työvoimakoulutuksen rahoitus jakautuu kahteen osaan. Kokonaispotista 90 miljoonaa euroa siirtyy OKM:n hallinnoitavaksi - tosin työvoimapalvelujen tuottajat ohjaavat opiskelijat näihin koulutuksiin edelleenkin. Loput, 112 miljoonaa euroa, jää TEM:n hallinnoitavaksi. Alla olevassa TEM:n esityksestä lainatussa kuvassa asiaa on avattu hieman tarkemmin.

Jotta asia ei olisi liian yksinkertainen, on molemmille osa-alueille tulossa rajuja muutoksia: OKM:n suunnalta ammatillisen koulutuksen reformi ja TEM:n suunnalta työvoimahallinnon uudistaminen. Jälkimmäisessä on kyse siitä, että ELY-keskusten tarjoamat yritysten rahoitus- ja neuvontapalvelut sekä TE-toimistojen yritys- ja henkilöasiakkaiden palvelut yhdistetään maakunnallisiksi kasvupalveluiksi. Uudessa mallissa maakuntien vastuulla on huolehtia kasvupalveluiden yhteensovittamisesta, eli kuntien, valtion ja maakunnan muiden palveluiden tuottajien toiminnan järjestämisestä niin, ettei synny tarpeetonta päällekkäisyyttä. Järjestäjä ja tuottaja eriytetään niin sanotun tilaaja/tuottajamallin mukaisesti, jossa järjestäjä on maakunta, tuottajina toimivat yritykset.  

Millainen rooli koulutuksen järjestäjillä on tässä uudessa maakunnallisessa kokonaisuudessa, ei ole oikein vielä selvinnyt.

Joka tapauksessa tarkoitus on, että kesän aikana kaikki koulutuksen järjestämiseen liittyvät luvat uudistetaan. Vanhat ammatillisen peruskoulutuksen, ammatillisen lisäkoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen järjestämisluvat yhdistetään. Uusi lupa myönnetään siten, että koulutuksen järjestäjä saa luvan niiden tutkintojen järjestämiseen, joita se nyt toteuttaa. Lupaan ei sisälly sen paremmin oikeutta työvoimakoulutuksen toteuttamiseen kuin sellaisten oppisopimuskoulutusten järjestämiseen, joiden tutkinnot eivät ole omassa järjestämisluvassa. Näille lupaa on haettava erikseen, eikä ole itsestään selvää, että sellaiset myönnetään.

Parhaassa tapauksessa lopputulos on, että koulutuksia toteutetaan kuten nytkin. Huonoimmassa tapauksessa Salon seudun työvoimakoulutuksen järjestää joku muu kuin me ja oppisopimusopiskelijoiksi haluavien on itse etsittävä paikka josta saa niitä koulutuksia, joita SSKKY ei toteuta.

Mielenkiinnolla odotamme, mitä kesä tuo tullessaan. Se on ainakin selvää, että erilaisia lausuntoja ja lupahakemuksia laaditaan runsain miton pitkin kesää.

Selvitysmies Jokisen raportti

Opetus- ja kulttuuriministeri antoi tammikuun puoilivälissä selvitysmies Jari Jokselle tehtäväksi selvittää miten ammatillinen koulutus, korkeakoulutus, täydennys- ja muuntokoulutukset, aikuiskoulutusohjelmat sekä työvoimapoliittiset toimenpiteet voidaan saada tukemaan talouden ja yritystoiminnan kasvua nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä; sekä miten työntekijöiden liikkuvuutta kotimaassa voidaan edistää jo opintojen aikana ja työelämässä.

Selvityksessä oli alueellisena esimerkkinä Varsinais-Suomen alue.

Raportin julkistamistilaisuus oli tänään ja siinä on mainintoja myös ammatillisesta koulutuksesta. Miten selvityksen tulokset näkyvät ammatillisen koulutuksen arjessa jää nähtäväksi, mutta viesti on selvä: erityisesti tekniikan alojen koulutukseen ja koulutuksen järjestäjien yhteistyöhön on panostettava.

Raportissa todetaan, että  selvityksen piiriin kuuluvista aloista rakennusalan työvoimapula on yleistymässä ja eniten pulaa on rakennusalan työnjohtajista. Barometrin mukaan työvoiman kysyntä kasvaa selvästi myös eräissä teollisuuden alan ammateissa, kuten hitsaajissa ja koneistajissa.

Raportin toimenpide-ehdotuksissa todetaan ammatillisesta koulutuksesta seuraavaa:



Toteutetaan Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa ammatillisen koulutuksen reformia valmistelevia kasvupilotteja, joilla pyritään nopeasti ja etupainotteisesti vastaamaan Varsinais-Suomen ja Satakunnan positiivisen rakennemuutoksen osaajatarpeeseen. Kasvupilotin käynnistämisestä ja sen resursoinnista ja arvioinnista sovitaan alueen toimijoiden ja OKM:n ja TEMin yhteisessä neuvottelussa. Piloteissa kootaan alueen yrityksiä, koulutuksen järjestäjiä ja muita toimijoita, selkeytetään koulutus- ja osaaja-tarvetta ja käynnistetään riittävään pätevyyteen tähtääviä koulutushankkeita, joihin voi osallistua koulutettavia myös alueen ulkopuolelta.

Pilottien avulla selvitetään ammatillisen koulutuksen saaneiden tarve alueella tarkemmin ja lisätään koulutustarjontaa vastaavasti. Pilottien edellytyksenä on yhteistyön tehostaminen ja tiivistäminen koulutuksen järjestäjien, yritysten ja viranomaisten välillä. Myös koulutuksen järjestäjien on syytä tiivistää yhteistyötä.

Tällaisia pilotteja on jo valmisteltu Turussa, Raumalla ja Raisiossa sekä muuallakin Lounais-Suomessa. Pilotit voidaan käynnistää suuntaamalla olemassa olevia resursseja. Ammatillisen koulutuksen määrän nostaminen Lounais-Suomessa tarvittavalle tasolle edellyttää kuitenkin koulutuspaikkojen lisäämistä pilottien kautta syntyvän tarkemman arvion perusteella. Tarkkaa arviota ammatillisen koulutuksen lisätarpeesta Lounais-Suomen alueella ei ole saatavissa, mutta ammatillisen koulutuksen osalta tulisi varautua 200 - 400 henkilön koulutuksen lisäykseen, mikä vastaisi noin 2-4 miljoonan euron vuosittaista lisäkustannusta.